Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

Suomi kuului Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien, kunnes se 6.12.1917 julistautui itsenäiseksi valtioksi. Suomen itsenäistyminen oli moniosainen tapahtumasarja, johon vaikutti muun muassa suomalaisten luottamuksen menetys Venäjän keisaria kohtaan. Itsenäistyminen on Suomen historian kannalta varmasti merkittävin poliittinen tapahtuma.

Suomi oli autonominen Venäjän keisarikuntaan kuuluessaan

Venäjä oli myöntänyt Suomelle autonomisen aseman, mikä mahdollisti omien lainsäädännöllisten elinten perustamisen. Samalla kansallistunne alkoi pikkuhiljaa kasvaa ja se näkyi esimerkiksi taiteessa ja kirjallisuudessa, sekä myös omassa valuutassa joka otettiin käyttöön 1860.

Venäjän keisarivallan kaatuessa 1917 Venäjän väliaikainen hallitus nimitti Suomelle uuden senaatin, joka nähtiin Suomessa poliittisena kriisinä. Tällöin alettiin puhua Suomen itsenäistymisestä ja Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden.

Sisällissota

Suomi ajautui pian itsenäistymisensä jälkeen sisällissotaan, joka oli seurausta yhteiskunnallisten erojen kasvamisesta talonpoikien ja porvariston välillä. Lisänä toimi myös poliittisesti epävakaa ilmapiiri ensimmäisen maailmansodan jäljiltä ja Venäjän keisarikunnan hajoaminen. Teollistuneen yhteiskunnan myötä sekä työväen, että porvariston olot olivat parantuneet, mutta erot olivat suuret ja porvaristo hyötyi enemmän. Maataloudessa ja teollisuudessa syntyi runsaasti lakkoja huonojen työolosuhteiden ja työaikalainsäädännön puuttumisen vuoksi. Suomi jakautui vielä pitkään sodan jälkeenkin ideologisesti punaisiin ja valkoisiin ja sota repi suuren kuilun juuri itsenäistyneen maan yhteiskuntarakenteisiin. Lisäksi sodan päättymisen jälkeen ilmeni edelleen väkivaltaisuuksia ja syrjintää, joka jatkui pitkään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *