Ranskan vallankumous

Yksi merkittävimmistä monarkiaan kohdistuneista poliittisista toimista on ollut Ranskan suuri vallankumous, joka tapahtui vuonna 1789. Sitä pidetään yhtenä Euroopan poliittisen historian merkittävimmistä tapahtumista. Siitä on voitu luoda perusteet modernille yhteiskunnalle ja sille, mitä nykyään pidetään oikeusvaltion periaatteena. Ranskan vallankumouksen motoksi nousikin “vapaus, veljeys ja tasa-arvo”, jotka vielä tänä päivänäkin tietyllä tavalla ovat yhteiskunnan peruspilareita.

Mikä johti vallankumoukseen?

Vallankumous aiheutui pääasiassa kansan tyytymättömyydestä valtaapitäviin, joka sillä hetkellä oli kuningas Ludwig XVI. Verotus oli kireä ja osa kansasta kärsi huonoista olosuhteista, kuten ruokapulasta. Kuninkaan sanottiin myös vieraantuneen kansasta, eikä kansan hätä enää aiheuttanut poliittisia toimia asioiden parantamiseksi. Porvariston olot olivat parantuneet ja valistusajan ihanteet olivat nousseet uuteen arvoon. Porvaristo liittoutui työläisten ja maaorjien kanssa syrjäyttäykseen kuninkaan. Lisäksi Amerikassa tapahtunut vallankumous oli kantautunut ranskalaisten korviin ja toimi esimerkkinä.

Mitä vallankumouksesta seurasi?

Ranskasta tuli tasavalta, sillä kuningas määrättiin teloitettavaksi. Lisäksi verotusjärjestelmää uudistettiin niin, että se oli tasavertaisempi koko kansaa kohtaan. Kansa oli kuitenkin jakautunut erilaisiin ideologisiin suuntiin ja vallankumouksen vastustajia teloitettiin runsain määrin. Ranska aloitti myös muita suurvaltoja vastaan vallankumoussotia usein melko suurella menestyksellä. Ranskan vallankumous katsotaan historiallisesti päättyneeksi, kun kenraali Napoleon Bonaparte kaappasi vallan ja julistautui keisariksi vuonna 1804. Tämän jälkeen alkoivat Napoleonin sodat, jotka loivat aivan uuden lukunsa poliittiseen historiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *