Puolue on kaikessa yksinkertaisuudessaan ryhmä, jonka jäsenet ovat tarpeeksi samaa mieltä tarpeeksi monesta asiasta toimiakseen yhdessä. Puolueet alkoivat ilmestyä politiikan kenttään vasta 1800-luvulla, joten ne ovat ihmisen historian näkökulmasta melko tuore ilmiö. Puolueiden tehtävä on luoda pohjaedellytykset yksittäisille ehdokkaille, jotka asettuvat ehdolle erilaisissa vaaleissa. Äänestäjien taas on helppo päätellä ehdokkaan mielipiteet sen perusteella, mitä puoluetta hän edustaa.
Mutta miten tällaiset, usein melko isot organisaatiot pysyvät pystyssä? Ja kuka tai mikä rahoittaa niitä? Vastaus on monitahoinen ja tässä artikkelissa esittelemmekin lyhyesti puolueiden rahoitusta niin Suomessa kuin maailmalla.
Suomi on puoluetukien maa
Kaikki suomalaiset puolueet löytyvät puoluerekisteristä ja niitä on siellä tällä hetkellä 18. Rekisteröityminen ei itsessään vaikuta puolueen rahoitukseen, mutta rekisteröidyn puolueen on paljon helpompi asettaa ehdokkaita kuin valitsijamiesyhdistysten.
Mikäli ehdokkaita on päässyt läpi eduskuntavaaleissa, puolue voi saada edustajien määrään perustuvaa puoluetukea. Suomessa puoluetuet ovat merkittävä osa minkä tahansa puolueen rahoitusta, ja vaikka puolue olisi oppositiossa vastustanut puoluetuen määrän nostoa, ei sitä ole hallitukseen pääsyn jälkeen haluttu toisaalta kumotakaan.
Koska rahoitus riippuu edustajien määrästä, on vaaliehdokkaiden onnistuminen tärkeää. He voivat rahoittaa omaa kampanjaansa omalla tai ulkopuolisella rahoituksella. Ehdokkaana toimiminen onkin tietynlaista yrittäjyyttä. Yritystä perustaessa tai uusia investointeja tehdessä yritysrahoitus auttaa pääsemään tavoitteisiin. Samoin vaaliehdokas voi ottaa lainaa luodakseen itselleen paremmat edellytykset pärjätä kisassa.
Monilla puolueilla on myös yksi tai useampi itseään lähellä oleva säätiö, jonka sääntöihin kuuluu kyseisen puolueen tai sen arvojen kannattaminen. Esimerkiksi puolueen käyttämät toimistot ovat todellisuudessa säätiön omistuksessa. Säätiöt saavat kerätä maltillista voittoa, kunhan se käytetään säätiön sääntöjen mukaisiin tarkoituksiin, ja juuri tämä on syy kyseiselle järjestelylle Suomessa.
Myös yritykset ja sidosryhmät ovat tottuneet tukemaan puolueita eteenkin vaalien yhteydessä. Jäsenmaksut ovat melko pieni osa kokonaisrahoitusta, mutta tuovat silti kaivattuja euroja pottiin.
Muualla maailmassa toimitaan lahjoituksilla
Puoluetuet voivat muissa maissa kuulostaa jopa absurdeilta. Esimerkiksi Tanskassa puolueet saavat vain muutaman vuoden ajan valtiollista tukea päästäkseen alkuun, mutta tämän jälkeen ne ovat omillaan. Monesti ulkomaisten puolueiden rahoituksessa korostuvat erisuuruiset lahjoitukset ja puolueet pyrkivätkin vetoamaan aivan kaikenlaisiin ihmisiin saadakseen lahjoitusrahaa. Sitä voi antaa kertaluontoisesti esimerkiksi vaalien alla, tai sitten voi toimia esimerkiksi kuukausilahjoittajana jonkin rahankeräyssivuston kautta.
Varsinkin Yhdysvalloissa monimiljonäärien ja miljardöörien tekemät lahjoitukset ovat korostuneet, ja lahjoittajia kutsutaan usein filantroopeiksi, vaikka he eivät tekisikään lahjoituksia täysin hyvää hyvyyttään. Lahjoituksia voidaan toki myös rajata: esimerkiksi Kanadassa ammattiliitot ja elinkeinoelämän etujärjestöt eivät saa tehdä lahjoituksia poliittisille puolueille.