Tiesitkö, että poliittinen historia on hyvin merkittävä tieteenala kaikkialla maailmassa. Poliittinen historia tutkii muun muassa ryhmien, yksilöiden ja yhteiskuntaluokkien erilaisia elämään liittyviä tarpeita ja pyrkimyksiä, joita kutsutaan poliittisiksi ideologioiksi. Poliittinen historia tutkii myös valtiollista päätöstentekoa ja niiden valmistelua sekä erityyppisiä poliittisia valtarakenteita.
Poliittisten valtarakenteiden avulla hallitaan yhteiskunnan eriarvoisuutta
Yhteiskunnallista eriarvoisuutta saattaa syntyä esimerkiksi kansalaisten yhteiskunnallisen aseman tai etnisen taustan vuoksi. Eurooppalaisille kaikkien tutumpia eriarvoisuuden aiheuttajia ovat sukupuolten väliset palkkaerot, joista viime vuosina on pyritty pääsemään eroon alasta riippumatta. Käytännössä yhteiskunnallisten eriarvoisuutta tuottavien valtarakennelmien ylläpito voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi naisten urakehityksen etenemisessä sekä tulevissa palkkaan perustuvissa eläke-eduissa. Poliittiseen historiaan läheisesti liittyviä tutkimusalueita ovat sekä talous- ja sotahistoria että aate- ja sosiaalihistoria.
Sosiaalihistoria on kiinnostunut ajattelutapojen ja mentaliteettien historiallisesta tarkastelusta
Perehdytään tällä kertaa sosiaalihistoriaan, joka yhteiskuntatieteellisenä ja humanistisena tieteenalana tutkii eri sosiaaliluokkien- ja ryhmien kehityskulkua menneisyydestä aina tähän päivään asti. Poliittinen historia keskittyy pitkälti yksilöihin, kun sosiaalisen historian avulla tutkitaan lähinnä erilaisten ryhmien asennetta, suuruutta ja merkitystä yhteiskunnassa. Käytännössä mitään yhteiskuntaa ei ole olemassa ilman politiikkaa, joten myös yhteiskuntapolitiikka tutkii moniin ihmisryhmiin liittyviä sosiaalisia ja ympäristöpoliittisia riskejä. Sosiaalisista riskeistä tunnetuimpia ovat aina olleet työttömyyteen/työllisyyteen ja sairauksiin liittyvät riskit.
Sosiaalihistoria on aina korostanut myös sivistyksen lisäämistä kaikkien yhteiskuntaluokkien tasa-arvon ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Koulutus on toiminut asiassa hyvänä apuna, sillä hyvin koulutetut kansalaiset pystyvät itse päättämään elämän välttämättömyyksistä, eli omasta toimeentulostaan, asumisestaan, ruokavaliostaan ja pukeutumisestaan.
- Sosiaalinen ajattelutapa
Nykyaikaisessa yhteiskunnassa puhutaan usein niin sanotusta “sosiaalisesta kuplasta.” Sosiaalinen kupla tarkoittaa usein sitä, että yksittäinen henkilö ei itse tee päätöksiä jonkin tärkeän yhteiskunnallisen asian suhteen, vaan päätöksen tekee ryhmä tai jopa puolue, johon yksittäinen henkilö kuuluu. Sosiaalinen “kupla” voi olla siis este omalle ajattelulle tai edistymiselle, sillä tärkeissä päätöksissä ryhmän mielipide ratkaisee. Toisaalta, nykyään on olemassa myös paljon sosiaalisia ryhmiä sekä livenä että verkkofoorumeilla, joissa jokainen voi tuoda oman sosiaalisen mielipiteensä esiin muiden ryhmään kuuluvien mielipiteistä riippumatta.
- Poliittinen ajattelutapa
Klassinen poliittinen ajattelutapa pohjautuu aina poliittiseen historiaan, tapahtumiin ja kokemuksiin. Käytännössä menneisyydestä tulleet kokemukset ja opit toimivat ikään kuin hedelmällisenä alustana uudentyyppiselle poliittiselle keskustelulle. Menneisyys, eli historia kokemuksineen “herätetään eloon”, jotta voidaan kriittisesti tarkastella sekä nykyhetkeä että tulevaa.