Demokratia

Demokratia tulee sanoista demos ja kratos, jotka tarkoittavat kansaa ja valtaa. Demokratian juuret ovat valtioissa, jotka länsimaiden historiassa tunnetaan ensimmäisinä sivistysvaltioina eli antiikin Kreikka ja Rooma. Toisaalta demokratiaa on sovellettu myös Intiassa ja Etelä-Amerikassa eri muodoissaan.

Demokratia antaa päätösvallan kansalle

Demokratia on nykyisin laajalle levinnyt valtiovallan muoto ja sitä pidetään nykyisinkin sivistysvaltion merkkinä. Demokratian perusajatuskena on, että kansan tahto ohjaa hallintovallan päätöksiä. Nykyisin sovelletaan esimerkiksi edustuksellista demokratiaa, jossa kansa äänestää tietyt päättäjät, joista muodostetaan eduskunta tai parlamentti, joka puolestaan päättää kansan asioista. Yksi tärkeimmistä demokratian merkeistä on säännöllisesti järjestettävät vaalit, joissa jokaisella äänioikeutetulla on mahdollisuus äänestää oikeaksi katsomaansa ehdokasta. Kaikilla äänioikeutetuilla on demokraattisessa päätöksenteossa oltava käytössään sama määrä ääniä.

Demokratiassa päätöksenteko voidaan antaa myös suoraan kansalle

Demokraattisessä päätöksenteossa voidaan soveltaa myös kansanäänestystä, jossa jokainen äänioikeutettu kansalainen saa äänestää ”kyllä” tai ”ei” käsiteltävänä olevan asian kohdalla. Kansanäänestykset ovat hieman harvinaisempia sillä ne vaativat runsaasti resursseja, eikä niitä yleensä ole mahdollista järjestää jokaisen käsiteltävän asian kohdalla. Kuitenkin esimerkiksi Sveitsissä tämä on melko suosittu päätäntämuoto, jolla on pitkät perinteet. Kansanäänestys voi olla sitova tai neuvoa-antava, joista jälkimmäinen ei vielä johda suoraan päätökseen. Suomessa on järjestetty kaksi neuvoa-antavaa kansanäänestystä, joista ensimmäinen koski kieltolain kumoamista ja toinen Euroopan Unioniin liittymistä.

Demokratiasta on monia muotoja

Länsimaalaisille tunnetuin demokratian muoto on todennäköisesti jo aiemmin mainittu edutuksellinen demokratia, joka voidaan jakaa vielä eri alaluokkiin, kuten parlamentaariseen tai liberaaliin demokratiaan. Parlamentaarisessa demokratiassa parlamentti tai eduskunta toimii lakia säätävänä elimenä. Hallituksen tulee nauttia parlamentin luottamusta ja tätä voidaan mitata muun muassa välikysymysten tai epäluottamuslauseiden avulla. Mikäli hallitus ei voi todistaa nauttivansa parlamentin tai eduskunnan luottamusta, on sen erottava. Tämä muoto on käytössä Suomen politiikassa ja se tuli voimaan kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917.

Liberaalissa demokratiassa sovelletaan myös edustuksellista demokratiaa, mutta siinä päättävien henkilöiden toimia rajoittaa lähinnä laillisuusperiaate. Päätettävät toimet eivät esimerkiksi koskaan saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa tai rajoittaa yksilövapautta. Tällä tarkoitetaan, että liberaalia demokratiaa soveltavassa maassa tulee säilyä sananvapaus, kokoontumisvapaus ja yksilönvapaus. Liberaali demokratia hallitusmuotona ei sulje pois parlamentaarista demokratiaa, vaan esimerkiksi Suomea ja muita Euroopan Unionin maita pidetään liberaaleina demokratioina.

Suorassa demokratiassa painotetaan enemmän kansan päätäntävaltaa ja siinä kansa osallistuu aktiivisesti äänestämällä suoraan päätöksentekoon. Näitä äänestyksiä voi olla useita vuodessa. Virtaava demokratia on suoran ja edustuksellisen demokratian välimuoto, jossa äänestäjä voi vaikuttaa osallistumiseensa niin, että oma ääni on mahdollista delegoida jollekin muulle äänestäjälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *